Mitä haluan elämältä - Nice Room Käännekohdassa

Käännekohdassa

Olen tullut tien päähän. En tiedä, mihin suuntaan jatkaisin. Mitä ihmettä minä loppuelämältäni haluan?


Kuulostaako tutulta? Moni huomaa ruuhkavuosien hellittäessä – tai kun takana on ero, työpaikan menetys, työuupumus, pesän tyhjeneminen tai jokin muu kriisi tai elämän käännekohta – olevansa peruskysymysten äärellä. Mitä minä oikein haluan? Mikä on elämäni tarkoitus?

Epämääräinen tyytymättömyys voi kalvaa, vaikka elämä jatkuisi ennallaan ja kaikki olisi päällisin puolin hyvinkin. Kun ikää kertyy, elämän rajallisuus alkaa valjeta kaikessa karuudessaan. Jos haluaa tehdä vielä jotain uutta, sen aika on nyt. Kohta voi olla liian myöhäistä.

Kun ajatukset alkavat askarrella elämänmuutoksen ympärillä, on syytä pysähtyä miettimään, mistä on kyse. Mikä elämässä hiertää ja millainen muutos toisi kohennusta tilanteeseen? Jos arki on menettänyt mielekkyytensä, kipinä on kateissa ja suunta hukassa, on aika tehdä välitilinpäätös. Ellei elämä tunnu hyvältä ja merkitykselliseltä, siitä on tehtävä sellaista.


Ongelma ja kuinka se ratkaistaan

Jotain olisi siis tehtävä, mutta mitä? Elämäntaito-oppaissa neuvotaan kuuntelemaan itseään ja seuraamaan omaa sisäistä ääntään. Entä jos mitään ei kuulu? Jos sisäinen ääni on mykistynyt eikä ole mitään, mitä seurata?

Ei kannata vaipua epätoivoon. ”Mitä minä elämälläni tekisin” -kysymystä voi lähestyä myös käytännönläheisesti, ongelmanratkaisun näkökulmasta.

Jokainen on ratkaissut elämässään lukuisia ongelmia, isoja ja pieniä. Ongelmanratkaisun periaatteet ovat kaikille tuttuja: määritellään ongelma, kartoitetaan ratkaisuvaihtoehdot ja valitaan niistä sopivin. Sen jälkeen suunnitellaan ratkaisun toteuttamistapa ja ryhdytään toimeen.

Mielekkäämpää elämää voi etsiä samalla periaatteella. Ongelma vain on tällä kertaa tavallista laaja-alaisempi, mutta siihenkin löytyy useimmiten ratkaisu systemaattisesti etsien.
Unelmat sen kertovat?

Ensimmäinen tehtävä on ongelman määrittely eli vastauksen etsiminen kysymykseen ”Mitä minä oikein haluan?”. Sitä voi lähestyä tarkastelemalla aluksi unelmiaan. Unelmat kertovat sisimmistä tunteista, jotka ovat saattaneet arjen paineissa hautautua tietoisen mielen tavoittamattomiin. Ne voivat paljastaa jotain oleellista siitä, mikä meille on elämässä kaikkein tärkeintä.

Pelkkä unelmointi ei kuitenkaan riitä. Kun pysähtyy miettimään, mitä elämältä ja tulevaisuudelta haluaa, on hyvä tarkastella kriittisesti myös tämänhetkistä elämäänsä: mikä siinä on hyvää ja mikä kaipaisi muutosta, mitä elementtejä siitä haluaa säilyttää ja mitä hylätä.


Muutoskohteet tärkeysjärjestykseen

Jotta nykytilanteen ruotimisesta olisi hyötyä, elämäänsä on tarkasteltava järjestelmällisesti ja käytävä läpi sen eri osa-alueet: työ, vapaa-aika, ihmissuhteet, raha-asiat, asuminen, elämäntavat. Mikä asia kaipaa muutosta kipeimmin? Millaiseksi haluan muuttaa sen?

Muutosta vaativat asiat kannattaa panna tärkeysjärjestykseen. Mikä parantaisi elämänlaatua eniten? Aluksi on hyvä tehdä kahtiajako isoihin ja pieniin muutoksiin. Pienissä muutoksissa on luultavasti sellaisia, joiden toteuttaminen on suhteellisen helppoa. Siihen voi ryhtyä saman tien. Se raivaa tietä isommille muutoksille, jotka vaativat enemmän voimavaroja ja ponnisteluja.

Tärkeää on pohtia myös asioita, jotka nykyisessä elämässä ovat hyvin ja tuottavat iloa. Ne täytyy säilyttää, vaikka kaikki muu menisi uusiksi. Erityisesti on huomioitava asiat, joita ilman ei voi eikä halua elää. Niiden on kuuluttava elämään muodossa tai toisessa jatkossakin.


Tutustu itseesi

Se, millaista elämää tällä hetkellä elämme, on seurausta aiemmin tekemistämme valinnoista. Jos haluaa muuttaa elämäänsä, on alettava tehdä toisenlaisia valintoja ja toimia toisin. Muuten mikään ei muutu.

Jotta voisi toimia toisin kuin ennen, on tarkasteltava omaa arvomaailmaa, ajattelua ja maailmankuvaa, sillä ne vaikuttavat toiminnan ja valintojen taustalla. On myös tunnistettava omat halunsa ja tarpeensa sekä ilon ja innostuksen lähteensä. Ne ovat perusta, joiden varaan hyvä elämä rakentuu.

Mielekkään ja omannäköisen elämän taustalla on hyvä itsetuntemus. Kun tuntee omat toimintatapansa ja tiedostaa, mikä on itselle tärkeää, päätösten ja valintojen tekeminen on helpompaa. Realistinen käsitys omista mahdollisuuksista ja rajoitteista auttaa suunnistamaan eteenpäin ja saavuttamaan tavoitteita, joita itselleen asettaa.
Itsetuntemusta voi kehittää esimerkiksi kirjoittamalla päiväkirjaa. Tunteiden, ajatusten ja niiden herättämien reaktioiden sanallistaminen on hyvä keino oppia havaitsemaan ja tunnistamaan omia toiminta- ja ajatuskaavoja. Niitä on pystyttävä muuttamaan, jos haluaa elämänsä muuttuvan.
Tunne taustasi

Itsetuntemukseen kuuluu myös oman taustan tunteminen. Vanhempien ja isovanhempien elämänvaiheet, arvot ja persoonallisuus ovat olleet osa lapsuutemme kasvuympäristöä ja vaikuttavat meissä yhä. Niihin tutustuminen syventää minäkuvaa.

Yksi hyvä keino lisätä itsetuntemusta on tarkastella omaa elämänhistoriaansa. Mitkä asiat elämässäni ovat olleet minulle tärkeitä ja miltä ne ovat tuntuneet? Jos aikaa ja viitseliäisyyttä riittää, kannattaa kirjoittaa pienimuotoinen omaelämäkerta. Kun kirjoittaa elämänsä tarinan näkyviin, samalla voi kirkastua näkemys siitä, miten haluaa tarinan jatkuvan tulevaisuudessa.
Entä jos vika onkin omassa ajattelussa?

On täysin mahdollista, ettei remonttia kaipaakaan elämä sinänsä vaan oma ajattelu. Kalvava tyytymättömyys, levottomuus tai tunne elämän valumisesta hukkaan eivät aina johdu ulkoisista olosuhteista vaan saattavat kummuta sisältäpäin. Silloin ulkoinen muutos ei paranna tilannetta kuin korkeintaan hetkeksi.

Jos kaikki on hyvin, työ motivoivaa, ihmissuhteet kunnossa ja elämä pääpiirteissään juuri sellaista kuin on aina halunnutkin, mutta siitä huolimatta tuntee epämääräistä rauhattomuutta tai kyllästymistä, vikaa on ehkä etsittävä korvien välistä. Omilla asenteilla ja opituilla ajatusmalleilla on yllättävän suuri vaikutus siihen, miltä maailma näyttää. Tummien lasien läpi kaikki näyttäytyy synkempänä. Maailma on kuitenkin aina sama, tarkastelukulmamme vain vaihtelee.

Pessimisti ei tietenkään muutu noin vain optimistiksi eivätkä negatiiviset ajatukset vaihdu itsestään positiivisiksi. Paljon on kuitenkin tehtävissä. Mielialaa kohottaa tutkitusti jo pelkästään se, että alkaa hymyillä ja nauraa enemmän, vaikka väkisin.
Tavallisimmat muutoskohteet

Aina ei ole pakko tehdä mittavaa irtiottoa ja panna koko elämää uusiksi. Pienellä hienosäädöllä voi saada aikaan isoja asioita. Tavallisimmin muutostarve liittyykin arkisiin elämäntapoihin. Pitäisi syödä terveellisemmin, liikkua enemmän ja juoda vähemmän. Naisten ylivoimaisesti suosituin tavoite on laihtuminen.

Usein remonttia kaipaa myös ajankäyttö: halutaan selättää kiire ja viettää enemmän aikaa perheen kanssa tai harrastuksen parissa. Moni haluaa vähentää netissä roikkumista ja tv:n katsomista.

Pohjimmiltaan kyse ei ole vain tuosta yhdestä yksityiskohdasta, jonka haluaisimme olevan toisin. Haluamme tulla paremmiksi ihmisiksi. Haluamme toteuttaa paremmin omia elämänarvojamme. Ennen kaikkea haluamme hallita elämäämme. Emme halua olla hetkellisten mielihalujen tai saamattomuuden armoilla. Haluamme päättää itse, olla oman elämämme päähenkilö.

Hyvän elämän avaimet ovat onneksi omissa käsissämme. Elämässä on loppujen lopuksi ainoastaan kaksi suurta kysymystä, kuten hyvän elämän edellytyksiä tutkinut filosofi Frank Martela sanoo:
  • Mitä haluan tehdä?
  • Miten saan sen tehtyä?
Lähteitä ja lisälukemista:

  • Frank Martela, Valonöörit. Sisäisen motivaation käsikirja. Gummerus 2015.
  • Gretchen Rubin, Onnellisuusprojekti (Suom. Sini Linteri). Nemo 2013.
  • Jen Sincero, You are a badass. Lopeta itsesi vähättely ja elä täysillä (Suom. Jutta Ruonansuu). Viisas elämä 2017.
Takaisin muutos-sivulle

(c)2018, Kaikki oikeudet pidätetään