Blogi




Tänään tätä mieltä, huomenna jotain muuta...

Keskiviikko, Huhtikuu 25, 2018, 17:54

Kun nainen tulee iltapimeällä tyhjään kotiin tai menee yksin kesämökille, hän tarkistaa ensimmäiseksi, ettei kaapeissa tai sänkyjen alla lymyile mörkö. Siis joku mies.

Kun nainen kävelee yksin metsäpolulla tai autiolla pimeällä kadulla, hän vilkuilee olkansa yli varmistaen, ettei kukaan seuraa häntä. Siis kukaan mies.

Nainen pelkää myös tyhjässä parkkihallissa, huonosti valaistussa alikulkutunnelissa ja öisellä metroasemalla tai bussipysäkillä. Miestä.

Nainen pelkää, että hänen kimppuunsa käydään ja hänet ryöstetään ja raiskataan. Jokainen mies on potentiaalinen raiskaaja, paitsi kaikkein nuorimmat, vanhimmat ja raihnaisimmat. Vaikka nainen tietää, että raiskaajat ja muut väkivallantekijät ovat yksittäistapauksia eikä suurin osa miehistä koskaan käy naisten kimppuun, väkivalta on ilmiönä sukupuolittunut: valtaosa väkivaltarikoksiin syyllistyvistä on miehiä. Siksi nainen pelkää tietyissä oloissa kaikkia miehiä pelkästään heidän sukupuolensa takia.

Pelkää nainen muutakin kuin miehiä. Jotakuinkin kaikkea.

Nuorena nainen pelkää, ettei koskaan saa poikaystävää. Sitten hän pelkää, että kuukautiset eivät tule. Myöhemmin hän pelkää, että ne tulevat. Hän pelkää, että saa keskenmenon, että synnytys on vaikea ja vauva epämuodostunut. Hän pelkää, ettei maito riitä ja että lapsi sairastuu.

Naisen suurimmat pelot kohdistuvatkin omiin lapsiin. Hän pelkää, että he jäävät auton alle, putoavat ikkunasta tai hukkuvat. Eksyvät ja paleltuvat kuoliaiksi. Saavat elinikäisiä fyysisiä tai psyykkisiä vammoja. Joutuvat huonoille teille. Eivät pärjää elämässä. Ovat onnettomia.

Nainen pelkää myös, ettei riitä. Ettei ole tarpeeksi hyvä äiti lapsille ja puoleensavetävä kumppani miehelle. Ettei ole tarpeeksi hyvä kodinhoitaja, ruuanlaittaja ja vieraiden kestitsijä. Ettei ole tarpeeksi pätevä työntekijä. Ettei ole tarpeeksi fiksu ja kaunis.

Nainen pelkää, ettei täytä odotuksia. Ettei jaksa. Ettei jaksa kaikkien niiden vaatimusten paineissa, jotka häneen kohdistuvat. Ettei jaksa hoitaa töitä, kotia, lapsia, puolisoa, parisuhdetta, vanhempia, terveyttään, kuntoaan ja ulkonäköään. Että uupuu ja romahtaa.

Nainen pelkää paljastaa sisintään, pelkää kertoa, mitä oikeasti ajattelee ja tuntee. Hän pelkää sanovansa julkisesti jotain todella typerää, jotain mikä paljastaa hänen vajavaisuutensa ja epätäydellisyytensä.

Nainen pelkää, että tekee itsensä naurunalaiseksi. Että sukkahousuissa on reikä tai suupielessä murusia, kun hänen pitäisi olla edustava ja tehdä hyvä vaikutus. Että kuukautisside päästää läpi ja alkaa haista. Että hän puhetta tai esitelmää pitäessään takeltelee, änkyttää ja unohtaa, mitä oli sanomassa. Että kuuma aalto iskee ja hän kylpee hiessä kasvot paloauton värisenä, kun kaikki katsovat kohti.

Nainen pelkää, että unohtaa tärkeät salasanat. Että hukkaa käsilaukkunsa, jossa on koko elämä. Että rahat loppuvat, laskut jäävät maksamatta ja kaikille paljastuu, miten leväperäinen hän on. Että elämä romahtaa kuin korttitalo ja hän jää yksin raunioihin kyyköttämään.

Nainen pelkää ilmastonmuutosta ja terrorismia. Hän pelkää yksinäisyyttä ja jätetyksi tulemista. Hän pelkää, että elämä valuu hukkaan eikä hän osaa tarttua tilaisuuteen, kun sellainen osuu kohdalle.

Nainen pelkää vanhenemista ja kuolemaa. Hän pelkää dementiaa ja toimintakyvyn menettämistä. Hän pelkää läheistensä kuolemaa. Erityisesti hän pelkää lastensa kuolemaa ja toivoo hartaasti kuolevansa ennen heitä.

Pelkääkö nainen elämää?


Ei viestejä
(*) Vaaditut kentät

Blogin kirjoittajat
ovat Oma huone -työryhmän jäseniä ja kertovat huomioitaan sivuston aihepiireistä ja vähän muustakin maailmanmenosta, välillä kieli poskessa ja välillä tiukasti keskellä suuta, joskus silmälasit vinossa ja kukkahattu kireällä muttei koskaan pahaa tarkoittaen.
Tuulia on viisikymppinen tyhjän pesän hautoja, joka yrittää ymmärtää ajan kulumista ja päästä sinuiksi ikääntyvän itsensä ja maailman kanssa.
Hannele Koo, viisikymmentä ja risat, kiinnittää huomiota havaitsemiinsa ikäsyrjiviin käytäntöihin, mutta on siitä huolimatta aidosti hellä ja kiltti humanisti. Ainakin useimmiten.
Vastatuuleen huutelija ihmettelee, äimistelee ja ärsyyntyy, kysyy mieluummin kuin vastaa eikä halua olla valju keskitien kulkija (vaikka todellisuudessa onkin).
(c)2018, Kaikki oikeudet pidätetään