Minäkuva - Nice Room Minäkuva, identiteetti, itsetuntemus

Minä


Kuka minä oikein olen?
Miten minusta tuli minä?
Mitä minusta vielä voisi tulla?

Identiteettiä etsimässä

Ikä ja elämänkokemukset muuttavat ihmistä. Identiteetti muokkautuu koko elämän ajan, vaikka jonkinlainen minuuden ydin – temperamentti – pysyykin  samana. Mitä identiteetti tarkoittaa ja miten se rakentuu? Miten synnynnäinen temperamentti meissä ilmenee?

Mitä temperamentti on?

Miksi tuo ihminen toimii noin? Eikö hän ymmärrä, että se rassaa toisten hermoja? Miksei hän tee kuten minä?  Lue lisää

Tunnista temperamenttipiirteet

Oletko lähestyjä vai vetäytyjä? Nopea vai hidas sopeutuja? Sosiaalinen? Emotionaalinen?  Lue lisää

Temperamentti ja työ

Työpaikoille halutaan joustavia, sosiaalisia ja ulospäin suuntautuneita ihmisiä. Ovatko he parempia työntekijöitä?  Lue lisää

Identiteetti muuttuu ja sitä voi muokata

Elämä heittelee. Jokin kriisi tai muu elämän käännekohta voi panna kaiken uusiksi, myös minäkuvan. Lue lisää

Mistä minuus  koostuu?

Valokuva vuosikymmenten takaa hämmentää. Olenko se minä? Kyllä, mutta en sama minä kuin nykyisin. Mitä minuus oikein on?  Lue lisää

  • Vahva identiteetti ja hyvä itsetuntemus ovat hyvän elämän perusta. On helpompi rakentaa arjestaan ja elämästään mielekäs, kun tuntee itsensä ja omat tarpeensa.

  • Identiteetti tarkoittaa käsitystä itsestä, omista arvoista ja päämääristä. Elämän mittaan identiteetti muuttuu ja kehittyy, mutta sitä voi muovata myös aktiivisesti. Ihminen voi "syntyä uudelleen".

  • Oman elämänhistorian käsittely ja tunteiden erittely lisäävät itsetuntemusta ja auttavat tiedostamaan omat vahvuudet ja heikkoudet. Vahvuuksiin keskittyminen vahvistaa itsetuntoa ja luo positiivista minäkuvaa.

  • Naisen identiteettiä määrittää usein mielikuva omasta ulkoisesta olemuksesta. Olen pieni ja pullukka, iso ja roteva tai luiseva lauta, siispä en voi sitä tai tätä. Kyllä voit! Emme kai anna kauneusihanteiden määrätä tekemisiämme?

»Tytön pitää olla kahta asiaa: kuka ja mitä hän haluaa.»

– Coco Chanel, muotimaailman legenda

Kirjoita itsesi eheäksi

Itsetuntemusta voi kasvattaa kirjoittamalla. Tunteiden ja ajatusten sanallistaminen antaa hahmon epämääräiselle mielikuvamassalle ja auttaa hahmottamaan sitä paremmin. Kirjoittamisella on myös terapeuttisia vaikutuksia.

Kirjoitatko päiväkirjaa?

Ellet vielä kirjoita, kokosimme 10 hyvää syytä aloittaa.  Lue lisää

Luolakirjoituksista blogeiksi

Päiväkirjalla on pitkät perinteet. Vanhimmat merkinnät on tehty luolan seiniin.  Lue lisää

Tunteet sanoiksi

Tunteista kirjoittaminen lisää henkistä hyvinvointia, mutta se parantaa tutkitusti myös fyysistä terveyttä.  Lue lisää

  • Päiväkirjan ja omaelämäkerrallisten tekstien kirjoittaminen on keskustelua itsensä kanssa: mikä on ollut tärkeää, miltä mikäkin kokemus on tuntunut, mitä haluan menneisyydestäni muistaa ja muistella.

  • Muisteleminen on nykyhetkestä ja nykyisestä elämäntilanteesta käsin tapahtuvaa tulkintaa. Sitä voi muokata. Esimerkiksi ahdistavan muiston ympäriltä voi poimia positiivisia asioita ja keskittää muistelemisen niihin. Se muokkaa muistoa vähemmän ahdistavaan suuntaan.

»Jos ymmärtäisin edes hiukan siitä, mitä mielessäni liikkuu, minulla ei olisi tarvetta kirjoittaa. Kirjoitan ainoastaan saadakseni selville, mitä ajattelen, mikä minua askarruttaa, mitä näen ja mitä se tarkoittaa. Mitä haluan ja mitä pelkään.»

– Joan Didion, kirjailija

Ihmismielen ihmeitä

Jotta ymmärtäisi itseään ja omia motiivejaan, on tunnettava myös ihmismielen toimintaa. Vaikka olemme kaikki keskenämme erilaisia, aivot ja elimistö toimivat tiettyjen lainalaisuuksien mukaan. Ne ohjaavat tunteitamme, ajatteluamme ja käyttäytymistämme ja määräävät yksilöllisyytemme rajat.

Mieli sepittelee omiaan

Mieli luo uhkakuvia, tekee virheellisiä päätelmiä ja ennakoi asioita, joita ei koskaan tapahdu.  Lue lisää

Mihin tunteita tarvitaan?

Luuletko olevasi järki-ihminen, jota tunteet eivät heittele? Vai tuntuuko kenties, että tunteilla on sinuun liikaakin valtaa?  Lue lisää

Luovuutta voi opetella

Luovuus ei ole synnynnäinen ominaisuus. Geenit selittävät siitä vain 10 prosenttia. Lue lisää

Lyhyesti

Pintaa syvemmältä

Miten muisti toimii?
Muisti johtaa meitä harhaan lukemattomilla tavoilla

  • Ajattelumme ei ole rationaalista, vaikka saatamme niin kuvitella. Aivot painottavat aistihavaintoja ja muuta informaatiota tietyillä, todellisuutta vääristävillä tavoilla. Emme näe maailmaa sellaisena kuin se on, vaan sellaisena, joksi aivomme sen muokkaavat.

  • Käyttäytymisemmekään ei ole järkiperäistä. Sitä ohjaavat tunteet, vaikka emme läheskään aina sitä tiedosta. Tunteet syntyvät automaattisesti ja ohjailevat meitä taustalla, usein tietoisen kontrollin ulkopuolella.

»Parempi olla ilman logiikkaa kuin ilman tunteita.»

– Charlotte Brönte, kirjailija
(c)2018, Kaikki oikeudet pidätetään