Minuus - Nice Room Minuuden ainesosat

Mistä minuus koostuu?

On hämmentävää katsoa valokuvaa itsestään vuosikymmenten takaa. Kuvan ihminen tuntuu samaan aikaan tutulta ja vieraalta. Olenko se minä? Kyllä, mutta en sama minä kuin nykyisin. Mitä minuus oikein on?
Minuuden ja identiteetin käsitteet kietoutuvat yhteen, eivätkä niiden määritelmät ole yksiselitteisiä. Yksinkertaistaen ilmaistuna minuus on ihmisen oma kokemus itsestään eli minäkuva, identiteetti taas liittyy minän ja ulkomaailman väliseen suhteeseen. Identiteetti voidaan jakaa minäidentiteettiin (oma käsitys minän suhteesta ulkomaailmaan) ja sosiaaliseen identiteettiin (oma käsitys itsestä erilaisten yhteisöjen ja ryhmien jäsenenä). Lisäksi erotetaan julkinen identiteetti eli se, miten muut meidät näkevät.

Minuus on siis se, millaiseksi itse kokee itsensä, identiteetti puolestaan se, miten itsensä määrittelee suhteessa muihin. Identiteettiä on sanottu yksilön tarpeeksi ja haluksi ymmärtää itseään osana suurempaa kokonaisuutta, hakea yhtäläisyyksiä ja eroja muihin.
Kerroksia kuin sipulissa

Minuus on moniulotteinen ilmiö. Se on samanaikaisesti kokoelma muistoja, kokemus nykyajasta ja kuvitelma tulevaisuudesta. Tarkastelemme mennyttä minää nykyisyyden perspektiivistä, ja mielikuva tulevaisuuden minästä vaikuttaa tulkintaan sekä menneestä että nykyisestä, vaikkei tuo mielikuva koskaan toteutuisikaan. Siksi meidän on itsemmekin vaikea ottaa selkoa itsestämme, sanoo Katriina Järvinen kirjassaan Saanko esitellä. Monenlaiset minämme, ja vielä vaikeampaa meidän on ymmärtää toisen ihmisen minuutta.
Minuutta voisi ajatella kerroksisena kokonaisuutena, jossa sisimpänä on jonkinlainen minuuden ydin. Se rakentuu perimän ja synnynnäisen temperamentin sekä lapsuudenkokemusten varaan. Myöhemmät elämänkokemukset ja ihmissuhteet tuovat siihen uusia kerroksia.

Minuuteen liittyy tunne minän jatkuvuudesta. Vaikka vuodet muuttavat ulkonäköämme, tuovat uusia sosiaalisia rooleja ja muokkaavat meitä henkisesti, meillä on tarve kokea jonkinlaista olemuksellista samuutta vuodesta toiseen.

Myös identiteetti on monikerroksinen käsite. Se on eräänlainen persoonallisuuden kokoava rakenne, ihmisen käsitys omasta yksilöllisyydestään. Identiteetti vastaa kysymyksiin: Kuka minä olen itselleni ja muille? Kuka haluan olla ja kuka voisin olla? Mikä on paikkani maailmassa ja ihmisten joukossa?

Identiteetti on siis tavallaan persoonallisuuden uloin taso, joka kokoaa osaset yhtenäiseksi kokonaisuudeksi ja liittää meidät yhteisöömme. Se on rakennelma, jossa intiimi sisäinen maailma ja sosiaaliset suhteet yhdistyvät.
Identiteettejä on monta – ja ne muuttuvat

Jokaisella on monta identiteettiä, jotka menevät limittäin ja päällekkäin. Eri yhteyksissä eri identiteetit painottuvat eri tavoin. Identiteetti on erilainen töissä, kotona, harrastuksissa, sukulaisten parissa tai kavereiden seurassa. Joskus identiteetissä korostuu kansallisuus tai sukupuoli, joskus taas vaikkapa jokin ideologia tai henkilökohtainen ominaisuus.

Tavallisessa arjessa identiteetit limittyvät yleensä sulavasti toisiinsa, mutta kun kohdalle osuu kriisi tai elämän siirtymävaihe, identiteettiä joutuu pohtimaan uudella tavalla. Suhde itseen ja ympäröivään maailmaan on määriteltävä uudelleen.

Identiteetti voi muuttua myös sisäisen pohdinnan tuloksena ilman, että ulkoisissa oloissa mikään muuttuu. Esimerkiksi ikääntyminen voi muuttaa arvomaailmaa ja ajattelutapoja, mikä saa tulkitsemaan omaa identiteettiä eri tavalla kuin aiemmin.

Identiteettiään ei voi valita täysin vapaasti, mutta sitä voi muokata tietoisesti ja tulkita tarpeen tullen uudella tavalla. Voimme riisua omaksumiamme sosiaalisia rooleja ja purkaa ympärillemme rakentamiamme suojakuoria. Voimme omaksua uusia ajattelu- ja toimintatapoja ja alkaa kertoa uudenlaista minätarinaa. Halutessamme voimme siis ”syntyä uudelleen”.
Kieli luo tarinan

Identiteetin muotoutuminen on elämänmittainen prosessi ja tapahtuu kanssakäymisessä muiden kanssa. Kielellä on siinä tärkeä rooli. Rakennamme identiteettiämme kertomalle muille omasta elämänhistoriastamme ja omasta tulevasta, tavoiteltavasta minästämme. Kielellisen vuorovaikutuksen kautta meille samalla muodostuu käsitys siitä, mitä muut meistä ajattelevat.

Vieläkin tärkeämpää on, mitä itsestämme kerromme itsellemme. Identiteetin ajatellaan olevan tarinamuotoinen. Tuotamme itsestämme ja elämästämme jatkuvasti kehittyvää sisäistä tarinaa, joka tekee elämästä ymmärrettävän ja yhtenäisen. Tarina yhdistää menneen ja tulevan merkitykselliseksi kokonaisuudeksi.

Yhdysvaltalainen psykologi Dan P. Adams on jäsentänyt persoonallisuutta kolmitasoisen mallin avulla. Ensimmäisen tason muodostavat hänen mukaansa ihmisen perustavanlaatuiset ominaisuudet, kuten synnynnäinen temperamentti ja persoonallisuuden peruspiirteet (ns. Big Five). Toinen taso koostuu tekijöistä, jotka ovat sidoksissa aikaan, paikkaan ja sosiaalisiin rooleihin. Sellaisia ovat esimerkiksi henkilökohtaiset tavoitteet ja arvot. Kolmas taso on tarinamuotoinen identiteetti, jota ihminen tuottaa itsestään ja elämästään ja joka kokoaa keskenään ehkä ristiriitaisetkin persoonallisuuden osaset yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

Se, millaisen kuvan rakennamme itsestämme ja millaista minätarinaa kerromme, ei ole mikään vähäpätöinen asia. Se vaikuttaa itsetuntoon, elämänasenteeseen ja siihen, millaisia mahdollisuuksia näemme elämässä. Se ohjaa valintojamme ja pyrkimyksiämme ja niiden myötä koko elämänkulkua.

Lähteet:

  • Riitta-Leena Metsäpelto & Taru Feld, Persoonallisuuden käsite psykologiassa. Teoksessa Meitä on moneksi. Persoonallisuuden psykologiset piirteet. Toim. Riitta-Leena Metsäpelto & Taru Feld. PS-Kustannus 2010.
  • Mikko Saastamoinen, Minuus ja identiteetti tutkimuksen haasteina. Teoksessa Minuus ja identiteetti. Sosiaalipsykologinen ja sosiaalinen näkökulma. Toim. Pertti Rautio & Mikko Saastamoinen. Tampere University Press 2006.
  • Katriina Järvinen, Saanko esitellä. Monenlaiset minämme. Kirjapaja 2017.
Takaisin minä-sivulle.

(c)2018, Kaikki oikeudet pidätetään