Pura tunteet paperille - Nice Room Tunteista kirjoittaminen parantaa

Tunteista kirjoittaminen parantaa oloa – ja jopa terveyttä

Tunteista kirjoittaminen lisää tutkitusti henkistä hyvinvointia, mutta sen on todettu vaikuttavan positiivisesti myös fyysiseen terveyteen.
Tunteet saavat meistä helposti ylivallan. Häpeä lamaannuttaa, suuttumus saa koko kehon vapisemaan ja suru kaataa sänkyyn ja vie elämänhalun. Kirjoittaminen tuo tunteiden myllerrykseen järjestystä. Kun tunteet saavat sanallisen muodon ja siirtyvät paperille, ne konkretisoituvat, etääntyvät ja muuttuvat helpommin hallittaviksi.

Kirjoittamalla voi purkaa sellaisiakin tunteita, joista ei pysty puhumaan ääneen. Tunteista kirjoittaminen helpottaa oloa konkreettisesti. Kun negatiivisia tunteita säilöö sisällään, elimistö on stressitilassa. Kirjoittaminen purkaa tuota stressiä.
Kirjoita kynällä

Moni kirjoittaa nykyisin tietokoneella, mutta käsin kirjoittamisella on puolensa. Ensinnäkin vihkomuotoinen päiväkirja on konkreettinen esine, joka on helppo ottaa esiin missä ja milloin tahansa. Siihen on myös vaivatonta palata pitkienkin aikojen kuluttua. Sähköiset tiedostot hukkuvat helposti tietokoneen syövereihin. Ja ovatko ne enää 10 tai 30 vuoden kuluttua luettavissakaan?

Kun kirjoittaa käsin, kirjoittamisen kehollisuus korostuu. Tunnetila välittyy kynää pitkin paperille, ja kynän jälki ja käsialan laatu kertovat jälkeenpäin, missä mielentilassa teksti on kirjoitettu ja mikä kirjoitetun asian merkitys on kirjoittamishetkellä ollut. Kiihtymyksen tai suuttumuksen voi silloin suodattaa tekstistä pois ja nähdä asiat niiden takana.

Jos olo on levoton tai hermostunut, käden ja kynän liikkeeseen keskittymällä voi tietoisesti rauhoittaa itseään. Pelkkä kynän pyörittely paperilla, vaikkei minkäänlaista tekstiä syntyisikään, lähettää rauhoittavia viestejä aivoihin. Samaa vaikutusta ei ole näppäimistön naputtelulla.
Tunteet ulos

Kirjoitustilanne voi olla aktiivisen pohdinnan hetki, jolloin selvittelee itselleen tunteitaan ja ajatuksiaan, tai se voi olla purkautumista, jolloin paperille (tai tietokoneen ruudulle) ryöpsäytetään tunteita sen enempää ajattelematta.

Kun kirjoittaa tunnekuohun vallassa tai muuten terapeuttisessa tarkoituksessa, oikeinkirjoituksella tai kieliopilla ei ole väliä, ei myöskään tekstin rakenteella. Tärkeintä on purkaa mieltään ja antaa tunteiden tulla ulos.
Kirjoitushetkellä esiin pyrkivät kyyneleet kertovat, että on päässyt käsiksi johonkin tärkeään tai kipeään, josta kirjoittaminen vie aiheen käsittelyä eteenpäin ja lisää osaltaan henkistä tasapainoa.

Kirjoittaminen voi olla tuskallista, mutta se on myös helpottavaa ja eheyttävää. Vaikeaa kokemusta voi kirjoittamalla lähestyä eri suunnista ja kirjoittaa siitä niin moneen kertaan, että se saa hallittavat mittasuhteet ja sen voi vähitellen hyväksyä ja ymmärtää. Jokaisen kirjoitus- ja lukemiskerran jälkeen kipeä kokemus lievenee ja etääntyy.
Muutoksia fysiologiassa

Tunteet ja fysiologia ovat sidoksissa toisiinsa. Tutkimuksissa on havaittu, että tunteiden aiheuttamat muutokset keskushermostossa, hormonitoiminnassa ja immuunijärjestelmässä ovat erilaisia silloin, kun tunteet ilmaistaan, verrattuna siihen, että ne tukahdutetaan ja pidetään sisällä. Tunteiden ilmaiseminen esimerkiksi juuri kirjoittamalla saa aikaan positiivisia muutoksia fysiologiassa.

Amerikkalainen sosiaalipsykologi James W. Pennebaker on tutkinut emotionaalisen ilmaisun vaikutuksia terveyteen ja kehittänyt terapeuttisen kirjoittamisen itsehoitomenetelmän. Sen on todettu auttavan monenlaisissa kriiseissä ja vaikuttavan positiivisesti sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen. Vaikutusmekanismi ei ole täysin selvillä, mutta sen arvellaan liittyvän kirjoittamisen stressiä lieventäviin vaikutuksiin. Kun ahdistavasta ja kuormittavasta tapahtumasta tai kokemuksesta kirjoittaa, se on pilkottava osiin. Tällöin se vaikuttaa hallittavammalta, mikä alentaa elimistön stressitasoa. Pitkittynyt emotionaalinen stressi sen sijaan heikentää immuunijärjestelmää, altistaa sydänsairauksille ja pahentaa monia sairauksia, esimerkiksi nivelreumaa ja astmaa.
Lähteet:

Takaisin minä-sivulle.

(c)2018, Kaikki oikeudet pidätetään