Naura enemmän – Nice Room Naura enemmän, voi paremmin

Naura enemmän, voi paremmin

Nauru on varsinainen ihmelääke, josta on monenlaisia terveyshyötyjä – ilman sivuvaikutuksia. Eikä maksa mitään.
Nauraminen laskee pulssia ja verenpainetta, lieventää kipuja ja rentouttaa lihaksia. Se vähentää stressiä ja vahvistaa immuunijärjestelmää. Nauru kiihdyttää verenkiertoa ja verisuonten toimintaa, mikä vaikuttaa suotuisasti sydämeen ja aivoihin.

Kunnon nauru tuntuu vatsassa ja käy myös liikunnasta, sillä se vahvistaa keskivartalon lihaksia. Ei sillä ehkä pyykkilautavatsaa synny, mutta ainakin nauraminen on hauskempaa kuin vatsalihasliikkeiden pungertaminen! Kunnollekin reipas naurusessio tekee hyvää: parinkymmenen sekunnin nauraminen vastaa kolmen minuutin kovatahtista hölkkää.

Naurun terveyshyödyt saadaan sekä spontaanilla että itse aikaansaadulla naurulla. Vaikka naurujooga voi kuulostaa naurettavalta – mennään nauraa hohottamaan käskystä tekonaurua tuntemattomien kanssa ja vielä maksetaan siitä – se saattaa olla hyvinkin järkevä harrastus.
Lisää naurua työpaikoille

Naurulla on suotuisia vaikutuksia myös psykologisesti ja sosiaalisesti. Nauraminen vähentää pelkoa ja ahdistusta, tuo iloa elämään ja tekee olosta energisemmän. Nauru myös tarttuu ja yhdistää, mikä vahvistaa sosiaalisia suhteita, auttaa vähentämään konflikteja ja luo ryhmähenkeä. Suhtaudumme positiivisesti ihmisiin, joiden kanssa nauramme yhdessä.

Aivan erityisesti kannattaisi nauraa työpaikoilla. Nauramisen on nimittäin todettu parantavan työn tuloksia erityisesti aloilla, jotka edellyttävät luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Huumori avaa uusia näkökulmia ja rohkaisee katsomaan asioita tavallisesta poikkeavilla tavoilla.

Nauru koetaan kaikkialla positiivisena. Naurava ihminen vetää puoleensa ja herättää myönteisiä tunteita. Parisuhdemarkkinoilla naurun vetovoimaan vaikuttaa sukupuoli. Naiset pitävät miehistä, jotka saavat heidät nauramaan, miehet puolestaan naisista, jotka nauravat heidän vitseilleen. Se on yksi syy, miksi naiset nauravat enemmän kuin miehet.
Onko huumori ikäsidonnaista?

Lapset nauravat useammin kuin aikuiset, mutta aikuistenkin välillä on eroja. Persoonallisuus vaikuttaa nauramisherkkyyteen. Eri ihmisiä naurattavat eri asiat, ja toiset nyt vain nauravat luonnostaan enemmän kuin toiset. Myös sukupuolella on merkitystä – muutenkin kuin parisuhdekuvioissa. Naiset nauravat enemmän kuin miehet, sillä nauraminen ikään kuin kuuluu naisen rooliin, ja se opitaan jo varhain. Tytöt kikattavat keskenään paljon useammin kuin pojat, ja naiset keventävät arkea ja sosiaalisia tilanteita nauramalla.
Huumorintaju muuttuu iän myötä. Psychology and Ageing -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan elämänkokemus muokkaa käsitystä siitä, mikä on hauskaa. Vuosien mittaan alkaa miellyttää lempeämpi huumori. Nuoret nauravat vanhoja herkemmin tahdittomuuksille ja sosiaalisille töppäyksille eli suosivat huumoria, jossa pilaillaan jonkun toisen kustannuksella. Vanhemmat ihmiset taas pitävät enemmän hassuttelunomaisesta lämminhenkisestä huumorista, joka luo yhteishenkeä.

Erot liittyvät tutkimuksen mukaan siihen, miten eri ikäiset havainnoivat sosiaalisia tilanteita ja miten he niitä tulkitsevat. Vanhat eivät tunnista sopimattomia tai loukkaavia lausahduksia yhtä helposti kuin nuoret, sillä kyky tunnistaa tunteita kasvoilta heikkenee iän myötä.
Näin nauru vaikuttaa elimistössä

Naurunpuuskan aikana pallealihas tekee töitä, hengitys tehostuu ja pulssi kiihtyy, mikä lisää kudosten hapensaantia. Keuhkot tyhjenevät ja täyttyvät sitten tuoreella happipitoisemmalla ilmalla. Lihakset, jotka eivät osallistu nauramistapahtumaan, rentoutuvat. Siksi hervottomasti nauravan voi olla vaikea pysyä pystyssä, ja joskus saattaa jopa pissaa tirahtaa housuun. Naurukohtauksen jälkeen rentoutuvat myös nauramisessa käytetyt lihakset. Stressihormonin määrä elimistössä laskee ja vasta-aineiden määrä lisääntyy.

Nauraminen vapauttaa aivoissa endorfiineja, mielihyvähormoneja, minkä epäillään olevan juuri se mekanismi, joka vahvistaa sosiaalisia suhteita ja tukee niiden muodostumista ja ylläpitämistä. Ihminen nauraa sitä herkemmin, mitä enemmän hänellä on endorfiineihin reagoivia aistinsoluja eli opioidireseptoreita. Yksilölliset erot herkkyydessä reagoida sosiaalisiin tilanteisiin voivat siis johtua eroista aivojen neurokemiallisissa järjestelmissä.

Nauraminen myös aktivoi tahdosta riippumatonta parasympaattista hermostoa ja saa aikaan "lähesty ja hoivaa" -reaktion, joka vaikuttaa positiivisesti kiertäjähermoon. Kiertäjä- eli vagushermo on parasympaattisen hermoston tärkein osa ja vaikuttaa muun muassa ruokatorven, sydämen, hengityselinten ja suoliston toimintaan.

Nauramisella on siis lääkkeenomaisia vaikutuksia moniin elintoimintoihin. Jos spontaanille naurulle ei arjessa ole tilaa tai tilaisuuksia, kannattaa opetella nauramaan tekonaurua, vaikka sitten yksikseen. Siitä on hyötyä yhtä lailla.
Lähteet:

Takaisin muutos-sivulle.

(c)2018, Kaikki oikeudet pidätetään