Mieli luo todellisuudesta oman versionsa

Mieli sepittelee omiaan: luo uhkakuvia, tekee virheellisiä päätelmiä ja ennakoi asioita, joita ei koskaan tapahdu.
Mielemme askartelee koko ajan nykyhetken lisäksi menneessä ja tulevassa. Menneille tapahtumille emme voi enää mitään, mutta silti ne saattavat ahdistaa ja stressata eikä mieli päästä niistä irti. Tulevaisuutta murehdimme jo ennen kuin mitään on tapahtunut. Mielemme luo täyttä vauhtia pelottavia uhkakuvia, joista suurin osa ei koskaan toteudu. Pelkäämme niitä silti. Usein juuri pelko noiden oman mielen tuottamien uhkien toteutumisesta estää tarttumasta mihinkään uuteen. Renessanssiajan kirjailija-filosofi Michel de Montaigne on sanonut osuvasti: ”Elämääni on mahtunut lukematon määrä hirveyksiä. Suurin osa niistä ei ole koskaan tapahtunut.”

Mielikuvitus värittää myös nykyhetkeä. Aivotutkijoiden mukaan vähintään puolet siitä, mitä pidämme todellisena, on mielikuvituksemme tuotetta. Tämä koskee sekä näkemyksiämme ja uskomuksiamme että aistinvaraisia havaintojamme. Aivot luovat ympäristöstä malleja, jotka eivät rakennu suoraan aistien vastaanottaman informaation varaan, vaan mieli tekee automaattisia oletuksia. Se on aivojen tapa luoda havainnoista ymmärrettäviä kokonaisuuksia. Aivot muodostavat havaintokokemuksen hyvinkin olemattoman informaation varaan. Lopputuloksena on jotain muuta kuin ”oikea” todellisuus.
Ajattelun kaksi järjestelmää

Todellisuus ilmenee meille siis sellaisena kuin aivomme sen tulkitsevat. Elämme ja toimimme kuitenkin aivan kuin kaikki, mitä näemme, koemme, tiedämme ja tunnemme, olisi totta. Se johtuu mielemme rakenteesta.

Ihmismielen tutkija, nobelisti Daniel Kahneman sanoo ajattelun koostuvan kahdesta järjestelmästä, joista toinen on nopea, automaattinen ja intuitiivinen, toinen hidas ja rationaalinen. Nopea järjestelmä ei edellytä aktiivista ponnistelua ja ohjaa siksi ajatteluamme ja tekemisiämme rutiininomaisesti. Se tuottaa jatkuvasti vaikutelmia ja tunteita, jotka hidas järjestelmä tavallisesti omaksuu sellaisenaan. Hidas järjestelmä käynnistyy vasta, kun jokin tilanne tai ongelma edellyttää yksityiskohtaisempaa analysointia. Työnjako on toimiva. Nopean ajattelun avulla pystymme reagoimaan asioihin, arvioimaan tilanteita ja tekemään rutiininomaisia päätöksiä jäämättä pähkäilemään niitä toimintakyvyttöminä loputtomiin.

Nopea järjestelmä on kuitenkin altis virheille. Ongelmia syntyy esimerkiksi silloin, kun järjestelmä tekee virheellisiä tulkintoja syy-seuraussuhteista tai rakentaa johdonmukaisia tarinoita olemattomien faktojen pohjalta, jolloin meille muodostuu väärä kuva asioista ilman että osaamme tietoisesti epäillä mitään.
Tietoinen ja tiedostamaton mieli

Noita kahta ajattelun järjestelmää voidaan kutsua myös tietoiseksi ja tiedostamattomaksi mieleksi. Tietoinen mieli on hyvin rajallinen. Ihminen pystyy pitämään tietoisessa mielessään yhdellä kertaa vain noin viisi asiaa. Kunnolla pystymme keskittymään ainoastaan yhteen asiaan kerrallaan. Tiedostamaton mieli sen sijaan käsittelee koko ajan valtavasti informaatiota. Pelkästään aistitietoa käsitellään noin puolitoista miljoonaa tapahtumaa sekunnissa.

Tiedostamaton mieli voidaan edelleen jakaa kahteen osaan, lajikehityksen kautta syntyneisiin vaistoihin ja yksilönkehityksessä hioutuneeseen intuitioon. Intuitio on kykyä tehdä nopeasti hyvin vaativia päätelmiä ja synnyttää luovia ideoita. Joissakin tilanteissa intuitio on ylivertainen päättelyyn nähden, esimerkiksi monimutkaisessa ongelmanratkaisussa tai tilanteessa, jossa informaatiota on liikaa tai liian vähän.

Monet käyttäytymismalleistamme ja uskomuksistamme perustuvat tiedostamattoman mielen toimintaan ja ovat meiltä itseltämme piilossa. Siksi emme osaa epäillä mitään silloinkaan, kun pitäisi. Esimerkiksi intuitioon usein liittyvä sisäinen varmuus voi johtaa harhaan. Se, että jokin tuntuu todelta, ei vielä tarkoita, että se on totta.

Kuvittelemme olevamme rationaalisia ja tekevämme harkittuja päätöksiä, mutta useimmiten näin ei ole. Rationaalinen päätöksenteko edellyttää kykyä kyseenalaistaa intuitiivisen ajattelujärjestelmän välittämä tieto. Ensin meidän pitäisi kuitenkin huomata, että nyt on käsillä tilanne, jossa intuitioon ei ole luottamista. Tällaista ahaa-elämystä ei ilman erityistä ponnistelua ja ajatteluprosesseihin perehtymistä tule. Emme yksinkertaisesti huomaa, missä kohtaa nopea ajattelujärjestelmämme johtaa meitä harhaan.
Älä anna tunteiden viedä

Myös tunteet johdattavat meidät usein harhapoluille. Vaikka tunteet ovat todellisia ja saattavat tuntua koko kehossa, ne eivät ole totta siinä mielessä, että ne kertoisivat jotain ulkoisesta todellisuudesta. Ne ovat oman kehomme reaktioita ja mielemme tulkintoja noista reaktioista. Eri tunneteoriat selittävät tunteiden synnyn hieman eri tavoin, mutta pohjimmiltaan tunnekokemus on seurausta autonomisen hermoston ja aivojen välittäjäaineiden toiminnasta. Jokin sisäinen tai ulkoinen ärsyke herättää meissä lyhytkestoisen fysiologisen reaktion tai psykologisen kokemuksen. Vaikka tuo reaktio tai kokemus olisi voimakaskin, se on elimistön itsensä tuottama ja tilapäinen.

Usein tunteet kumpuavat aiemmista kokemuksista. Sama tunne aktivoituu samankaltaisessa tilanteessa aina uudelleen. Joskus riittää pelkkä tilanteen ennakointi – kohta se taas aloittaa sen valitusvirtensä – ja tunnereaktio tulee jo ennen kuin mitään on tapahtunut.

Tunteet vaikuttavat mielialaamme ja ohjaavat havaintojamme. Liian usein annamme niiden ohjata myös käyttäytymistämme ja määrätä tekemisiämme. Joskus tunteet toki kertovat meille jotain oleellista, jotain mitä tietoinen mieli ei tavoita, mutta useimmiten niitä ei kannata ottaa vakavasti. Ne ovat pelkkä automaattinen psykofyysinen reaktio, joka menee itsestään ohi.

Lähteitä ja lisälukemista:
  • Ihmisen mieli. Riitta Hari ym. (toim.). Gaudeamus 2015.
  • Mielen salat. Mikko Ylikangas (yoim.). Gaudeamus 2016.
  • Lauri Järvilehto, Tee itsestäsi mestariajattelija. Tammi 2012
  • Lauri Järvilehto, Monenkirjavia kuvitelmia. Tammi 2014.
  • Daniel Kahneman, Ajattelu nopeasti ja hitaasti. (Suom. Kimmo Pietiläinen) Terra Cognita 2012.
  • Asta Raami, Älykäs intuitio. S&S 2016.
Takaisin minä-sivulle.

(c)2018, Kaikki oikeudet pidätetään