Tunnista temperamenttipiirteet

Temperamentti on monen piirteen summa. Jokaisella on oma, yksilöllinen yhdistelmänsä noita piirteitä.
Temperamentilla tarkoitetaan yksilöllistä, synnynnäistä toiminta- ja käyttäytymistyyliä sekä tapaa reagoida ympäristöön ja omiin sisäisiin tuntemuksiin. Ihmisten väliset erot johtuvat biologisista eroista keskushermoston toiminnassa ja aivojen säätelyjärjestelmissä.

Niinpä sama tilanne saa ihmiset reagoimaan eri tavoin. Hyvinkin pienet arkipäivän asiat nostavat nämä erot esiin. Jos ihminen esimerkiksi ärtyy helposti, lähipiiri joutuu kuuntelemaan hänen ärhentelyään milloin mistäkin pitkin päivää.

Temperamentti koostuu useista piirteistä. Ne muodostavat jatkumon. Jokaisella on jonkin verran jokaista piirrettä, ja ihmisten väliset erot ovat määrällisiä, eivät laadullisia. Ihminen ei esimerkiksi ole joko aktiivinen tai ei-aktiivinen, vaan hänessä on tietty määrä aktiivisuutta: vähän, paljon tai jotain siltä väliltä.

Jokin yksittäinen temperamenttipiirre voi olla hallitseva, mutta mikään piirre ei sinänsä ole ratkaiseva. Merkitystä on kokonaisuudella, ja se on jokaisella meistä omanlaisensa.
Keskeisiä temperamenttipiirteitä:
Uusiin tilanteisiin reagoiminen

Yksi selkeimpiä temperamenttipiirteitä on tapa, jolla ihminen reagoi uuteen ja ennakoimattomaan tilanteeseen. Ensireaktion perusteella ihmiset voidaan jakaa kahteen ryhmään: lähestyjiin ja vetäytyjiin. Lähestyjä hakeutuu aktiivisesti uusiin tilanteisiin ja haasteisiin ja on valmis ottamaan riskejä, vetäytyjä suhtautuu uusiin asioihin varautuneesti ja hänellä on taipumus vetäytyä syrjään.

Varautuneisuutta kaiken uuden edessä kutsutaan estyneisyydeksi. Jos vetäytymistaipumusta esiintyy erityisesti sosiaalisissa tilanteissa, puhutaan ujoudesta. Ujot eivät siis välttämättä ole estyneitä kaikissa uusissa tilanteissa, ainoastaan sellaisissa, joihin liittyy sosiaalista kanssakäymistä. Muunlaisissa he saattavat osoittaa hyvinkin suurta rohkeutta ja pelottomuutta ja olla valmiita ottamaan vastaan uusia haasteita.

Ujous ei liity sosiaalisuuteen ja seurallisuuteen. Ujo voi yhtä hyvin olla seurallinen kuin olla olematta sitä. Ujous kertoo vain siitä, että uusien ihmisten seura aluksi ujostuttaa. Sen sijaan ujouden on osoitettu olevan yhteydessä empatiaan ja emotionaaliseen herkkyyteen, jotka ovat tärkeitä ominaisuuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Ujo onkin usein sosiaalisesti taitava.
Sopeutuminen

Lähestyminen ja vetäytyminen ovat siis ensireaktioita uudessa, yllättävässä tilanteessa. Sopeutuminen puolestaan tarkoittaa sitä, miten ihminen suhtautuu muutokseen, miten nopeasti hän hyväksyy muutoksen ja miten joustavasti hän toimii muutostilanteessa.

Vetäytyjä ei suhtaudu varautuneesti muutoksiin sinänsä vaan ainoastaan uuteen ja tuntemattomaan. Jos muutokset liittyvät tuttuihin asioihin, nopeakaan muutostahti ei ole hänelle mikään ongelma, ellei hän samanaikaisesti ole hidas sopeutuja.

Hidas sopeutuja vastustaa muutosta itsessään, liittyi se sitten uusiin tai tuttuihin asioihin. Kaikki muutokset ovat hänelle vaikeita, pienetkin, ja ne ovat vaikeita riippumatta siitä, mihin muutos johtaa. Myös positiiviset muutokset ovat hänelle hankalia, sillä hän haluaisi säilyttää asiat ennallaan.

Nykyisin maailma muuttuu tiuhaa tahtia, mikä on hitaalle sopeutujalle haasteellista. Hän ei pysty toimimaan saman tien, tässä ja nyt, vaan hänen on saatava totutella uuteen ajan kanssa. Nopean sopeutujan voi olla vaikea ymmärtää hitaan muutosvastarintaa. Se ei kuitenkaan ole tahallista jurnuttamista ja yleistä vastahankaisuutta, hän vain tarvitsee sopeutumiseensa aikaa.
Sosiaalisuus

Sosiaalisuus tarkoittaa temperamenttipiirteenä seurallisuutta, ei sosiaalisia taitoja. Sosiaalinen on kiinnostunut muista ihmisistä ja tuntee halua ja tarvetta olla muiden seurassa. Hän on riippuvainen muiden palautteesta ja haluaa olla pidetty.


Sosiaaliset taidot sen sijaan ovat opittuja. Matala sosiaalisuuden taso ei näin ollen tarkoita sosiaalisten taitojen puutetta vaan sitä, että ihminen pitää enemmän yksinolosta kuin kanssakäymisestä muiden kanssa eikä ole erityisen kiinnostunut ihmisistä ja heidän kanssaan seurustelusta, elleivät nuo ihmiset tai käydyt keskustelut ole hänen mielestään erityisen mielenkiintoisia.

Sosiaalinen ihminen puolestaan nauttii muiden seurasta ja suorastaan tarvitsee sitä riippumatta siitä, mistä puhutaan tai mitä tehdään. Vähemmän sosiaaliselle merkityksetön kanssakäyminen on yksinkertaisesti ajanhukkaa.
Emotionaalisuus

Emotionaalisuudella tarkoitetaan sitä, miten herkästi tunnekokemukset syntyvät, miten voimakkaita ne ovat ja miten voimakkaasti ihminen niitä ilmaisee. Tunteet ilmenevät siis kolmella tasolla: 1) tunteiden havaitseminen ja kokeminen, 2) tunteiden ilmaiseminen ja 3) tunteisiin liittyvät fysiologiset reaktiot.

Tunteiden havaitsemiseen vaikuttavat kasvatus ja kulttuuri. Jos jokin tunne on kielletty, ihminen ei sitä tietoisesti tunne.

Kun tunne on havaittu, se nimetään. Nimen myötä tunne saa sisällön ja samalla ohjeen siitä, miten tunnetta tulee käsitellä. Esimerkiksi häpeä, syyllisyys ja loukkaantuminen ovat eri tunteita ja vaativat erilaista työstämistä.

Vasta kun tunne on tunnistettu ja nimetty, siitä voi puhua. Siksi puhuminen ei ole paras keino käsitellä tunnetta siinä vaiheessa, kun se on vasta epämääräistä ahdistusta tai möykky vatsassa.
Ihmisten väliset erot emotionaalisuudessa aiheuttavat väärinymmärryksiä ja vääriä tulkintoja sosiaalisessa kanssakäymisessä, sillä toisten tunteiden voimakkuutta arvioidaan omalla tunneasteikolla. Intensiivisen ihmisen elämä on yhtä draamaa, ja tunteet vaihtelevat äärilaidasta toiseen. Hän ei ymmärrä vähemmän intensiivisen kanssaeläjänsä tunteiden ilmaisua, joka voi näkyä vain otsan rypistyksenä tai suupielen värähtelynä. Tämän taas on vaikea suhteuttaa intensiivisen ihmisen raivokohtauksia tai riemunkiljahduksia eikä hän käsitä, miksei toinen voisi olla ihan vaan tavallisesti edes joskus.

Emotionaalisuuteen liittyy taipumus negatiiviseen tai positiiviseen mielialaan, joka myös on synnynnäinen temperamenttipiirre. Erityisen selvästi se näkyy taipumuksessa negatiivisiin tunteisiin, kuten ärtymykseen, stressiherkkyyteen, pelkoon ja vihaan sekä epäystävälliseen käytökseen, toisin sanoen yleiseen huonotuulisuuteen. Positiivisuus sen sijaan sekoittuu sosiaalisuuteen, eikä niitä ole helppo erottaa toisistaan.

Voimakkaatkaan tunteet eivät sinällään määrää ihmisen käyttäytymistä. Aikuinen pystyy – tai ainakin hänen pitäisi pystyä – käsittelemään tunteitaan niin, etteivät ne määrää hänen käytöstään tai päätöksiään.
Aktiivisuus

Aktiivisuudella tarkoitetaan sitä energian määrää, jota ihminen käyttää tehdessään asioita: kuinka pontevasti ja nopeasti hän liikkuu, syö, puhuu ja ylipäätään suorittaa toimensa. Aktiivinen ihminen on pienessä liikkeessä koko ajan, hän ei istu hiljaa paikallaan vaan liikehtii ja vaihtaa asentoa. Hän puhuu nopeasti ja kävelee reippain, voimakkain askelin.

Aktiivisuus on ensimmäisiä asioita, jotka ihmisestä havaitaan. Aktiivisen ihmisen tunnistaa jo kaukaa askelten äänestä, ovien paukkeesta ja äänen voimakkuudesta. Hänen liikkeensä ovat nopeita ja voimakkaita, ja hän rikkoo helposti esineitä.

Oli ihminen aktiivinen tai vähemmän aktiivinen, se on ainoastaan hänen tapansa toimia eikä kerro mitään siitä, mitä hän saa aikaan tai millaista jälkeä häneltä syntyy. Aktiivisuus ei tarkoita tehokkuutta, ainoastaan toiminnan intensiteettiä ja nopeutta. Myös hitaasti ja rauhallisesti voi toimi tehokkaasti, sillä tehokkuus ei edellytä reuhottamista ja touhottamista.

Aktiivisuus ei myöskään ole sama asia kuin määrätietoisuus tai aloitekyky. Ne eivät ole synnynnäisiä temperamenttipiirteitä vaan osa ihmisen persoonallisuutta, joka on monimutkaisempi ominaisuuksien ja käyttäytymisen kokonaisuus.
Keskittymiskyky

Keskittymiskyvystä käytetään temperamenttipiirteiden yhteydessä nimitystä häirittävyys. Sillä tarkoitetaan sitä, miten helposti ympäristön ärsykkeet saavat ihmisen keskeyttämään sen, mitä hän on tekemässä. Jos häirittävyys on korkea, tietoisuuteen jatkuvasti tulvivat ärsykkeet kilpailevat samanarvoisina ihmisen huomiosta ja hänen on vaikea keskittyä yhteen asiaan. Hän tarvitsee rikkumattoman työrauhan saadakseen tehtyä mitään keskittymistä vaativaa.

Häiritsevinä ärsykkeinä voivat toimia myös omat ajatukset. Kesken työrupeaman tulee mieleen viikonlopun perhelounas, jolle keskittymiskyvytön alkaa saman tien laatia ruokalistaa ja suunnitella työjärjestystä. Hetken päästä muistuu mieliin tuleva lomamatka, ja hän alkaakin tehdä lomajärjestelyjä.

Jos häirittävyys on matala, ihmisen on helppo keskittyä. Hän sulkee muut ärsykkeet pois tietoisuudestaan eikä näe tai kuule, mitä ympärillä tapahtuu.
Sinnikkyys

Sinnikkyys tarkoittaa sitä, miten kauan ihminen jaksaa tehdä yhtä asiaa ja miten peräänantamaton hän on lopputulokseen pääsemisen suhteen. Sinnikkyys on siis sitkeyttä ja tinkimättömyyttä. Sinnikäs ei jätä asioita kesken.

Esimerkiksi oppimisessa sinnikkyys on hyvä asia, mutta ihmissuhteissa se on pikemminkin negatiivinen ominaisuus: jääräpäisyys ei ole kovin pidetty ominaisuus.
Rytmisyys

Rytmisyydellä tarkoitetaan fysiologisten toimintojen säännöllisyyttä ja ennustettavuutta, esimerkiksi unirytmiä. Rytmisyys vaikuttaa myös järjestelmällisyyteen. Jos rytmisyys on korkea, ihminen menee nukkumaan ja herää aina samaan aikaan, on selkeästi aamu- tai iltauninen ja haluaa säännölliset ruoka-ajat. Hänen tavaransa ovat järjestyksessä ja arki organisoitua. Asiat tehdään tietyssä järjestyksessä. Häntä voisi kutsua tapojensa orjaksi. Tällaiselle ihmiselle kaikki poikkeamat päivärytmistä ovat vaikeita, esimerkiksi palautuminen aikavyöhykkeet ylittävältä lennolta. Myös vuorotyön tekeminen on vaikeaa.

Matala rytmisyys puolestaan näkyy siten, että ihminen nukkuu ja syö milloin sattuu, toimii epäjärjestelmällisesti eikä osaa organisoida asioita. Hänen tavaransa ovat epäjärjestyksessä, ja arki voi olla ulkopuolisen silmin melko kaoottista. Sosiaalisessa kanssakäymisessä hän voi kuitenkin olla ns. helppo ihminen, sillä matala rytmisyys tarkoittaa parempaa joustavuutta.
Lähteet:

Liisa Keltikangas-Järvinen:
  • Tunne itsesi, suomalainen. WSOY 2000.
  • Temperamentti, stressi ja elämänhallinta. WSOY 2008.
Takaisin minä-sivulle.

(c)2018, Kaikki oikeudet pidätetään